ku kerran rempparintamalla ei tapahu mitään
ni leivontarintamalla
tapahtuu sitte senki eestä!:)
tänään tein jotain ekaa kertaa elämässäni.
niinpä niin..
oppia ikä kaikki;)
eli marssin paikalliseen sokkariin ja ostin
p i i r a k k a k a u l i m e n !
vai mikähän se oikealta nimeltään on??!?
ja väänsin elämäni ensimmäiset
KARJALANPIIRAKAT.
mamalla oli rinta rottingilla,kun pikkuiset tytöt
seurasivat touhua silimät pyöreinä kysyen:
"äiti,teiksä nuo ihan ite???"
:D
en tiiä käykö teille muille ikään niin,mutta mulle käy ja usein..
eli nytki alotin leipomisen ku kaksoset oli päikkäreillä.
no,hommat suju hyvin ja mallikkaasti,kunnes
täystuhokaksikko:) heräs ja
siitä se sitte lähti!
virtaa oli nukkumisen jäliltä ja kiipeiltiin pöyille,tuoliille
ja veettiin laatikoista tavarat ja roskiksesta roskat!
hauskan tästä kaikesta teki äiti,joka säntäili
käit taikinassa sinnesuntänne!!!
siinä vaiheessa tuli (taas)mieleen,että
miksiköhän en alottanu tätä sitten kun isäntäki on paikalla?!?
miten se tilanne voikaan muuttua niin
nopeaa?seesteisestä,rauhallisesta hetkestä
kaoottiseen hävitykseen??!?
ja tämä kaikki tapahtuu vaan muutamassa minuutissa!
no,sain piiraat paistettua,keittiön siivottua ja
vanhempainillassaki tuli jo
istuttua.
----
ilta hämärtyy...ja minä vannotan itelleni,ei enää
leipomisinspiraatioita...
kunnes aamu koittaa ja mieleen hiipii ajatus suklaata tihkuvista
muffinsseista...
minäkö toivoton tapaus!!?!;)
-malla-<3
45 kommenttia:
Eikös se kaulin ole nimeltään puikula :)Muistan kyllä nuo leipomishommat, kun muksut oli pieniä:)joskus ne hetket loppuivat mammelin huutoon....
Että varmastikko teit ihan ekaa kertaa noita?!?Tosi hyvän näkösiä on ainaki nuo pari mitä tuossa näkyy =)
Minä kans olen ehkä kolme kertaa varmaanki elämäni aikani tehny ja kyllä oli tuskaa rypytyksen kanssa.Niistä tuli kieroja ja vaikka minkä näkösiä.Mutta ei se kierous enään haitannu siinä vaiheessa,kun pääsi syömään niitä tummareunaiseksi paistuneita piirakoita =)
Jatka vaan samaan malliin,ja se kahavila/konditoria nyt äkkiä pystyyn siellä perukalla,kun noin taitava olet!
Näyttävät kyllä ihan ammattilaisen tekemiltä ;)
Täällä ihan vesi herahtaa kielelle. Joskus on tullut tehtyä myös, mutta siitä on aikaa varmaan 15 vuotta...ja pulikkaakaan ei ole tullut hommattua itelle. Jospa sitä vanhemmiten taas intoutuisi.
Hei Malla!
Hienon näköisiä piirakoita sait aikaseksi kaikesta huolimatta!! Kuulostaa niin,niin tutulta tuo kaksivuotiaitten touhu, mulla täällä on vaan yksi sen ikäinen ja kyllä hänkin ehtii usein sekoittaa mun suunnitelmat. :) Mukavaa keskiviikkoiltaa!
joo ekaa kertaa ja en oo ikää ees nähäny miten niitä oikeen oikeasti tehään:))
no puikulan näkönehän se onki!:D
kiitos ihanat!!
Hmm, mä en voi tehdä piirakoita, ku en tiedä, että missäs se mun piirakkapulikkani on... On siis tuo meitin pikkukokki sen vieny omiin leipomispuuhiinsa, ja sillä tiellä jossain. Tekis kyllä kovasti mieli itetehtyjä karjalanpiirakoita! Eipä kyllä uskois, että ekaa kertaa teit; tosi hyvin onnistui rypytykset!
Meilläpäin se on piirakkapulikka :) Minä perin sellaisen keväällä mummoltani, mutta vielä en ole kokeillut. Mummon tekemiä kun ei voita mikään ja niitä ei enää saa.
Hyviltä kyllä näyttää sinun tekemät, tuli oikein vesi kielelle :D
Omistan tuollaisen piirakkakaulimen, mutta en ole sitä koskaa käyttänyt... täytyisi varmaankin joskus kokeilla, niin herkullisilta nuo näyttävät! Mutta usein siinä käy niin, että menetän hermoni kun meidän 5v syö taikinaa kun taikinaa ja PALJON ja 2.5v juoksee kädet täynnä jauhoja paikasta toiseen...=)
No jopas on hyvän näkösiä!Eipä tule itsekään usein niitä tehtyä,sen verran työläitä ne on leipoa.
Mutta ne muffinit...ne onkin nopeampi tehdä,eikä haittaa vaikka pikkutuholaisetkin on hereillä ; )
Ja anna kuule taikinaa pienet suut täyteen,niin johan pysyy paikallaan...
hyvän näkösiä! omatekoset on kyllä niiin hyviä!!!
itekin aina sillontällön tulee tehtyä piirakoita. en omista pulikkaa, mutta käytän tavallista kaulinta, ja hyvin toimii..;)
Ihanhan nuo ovat oikeita"karjalanpiiroita".Meillä päin se tekovehje on "piirakkapualikka".
Joka murteella taitaa olla oma sanonta.
Jatkahan sina piirakantekoa useammin,niin siitä ne rupeaa onnistumaan.Mie varmaan "äidinmaidossa"jo imin sen taidon.Ukki ja mamma nimittäin olivat Suojärveltä kotoisin,ja jokalauantaista puuhaa oli piirakan paisto.
Oletkos koskaan maistellut "tsultsinoita"?Ne on vielä parempia ku piirakat.NAM,NAM.
Ei kun herkutteluhetkiä:))
Pulikaksi tuota kaulinta meillä kutsutaan, taitaa olla monta nimeä tälläkin "entisvanhasella" työkalulla.
Herkullisilta näyttävät leipomukset, lienevät jo menneet parempiin suihin ;))
Onpa herkullisen näköisiä! Ei kyllä uskoisi, että leivoit karjalanpiirakoita ensimmäistä kertaa. Toinen mummoni oli Karjalan evakkoja ja kutsui kaulinta piirakkapulikaksi :)
Pulikaksi on minun karjalaissyntyinen miehen isoäiti opettanut tuota vehjettä kutsumaan :)
Niin näyttää herkulliselta!
Voin kuvitella tuon täystuhon, meillä yksikin lapsi saa aikaan mahdottoman kaaoksen, mulle kun kanssa tuo leivontainspiraatio tuppaa iskeä päiväuniaikaan... Ja harvemmin on ihan valmista, kun termiitti herää ;)
Onnittelut piirakoista! :)
Ei,meillä ei siis ikään käy tuolleen..Kun mä jotain alotan,päätän vaan et kukaan ei herää kesken kaiken,kaikki viihtyy omissa oloissaan..Vasta kun kaikki on valmista,sopii herätä ym.. :D Nojoo,okei,sun tarinas oli totuudenmukaisempi :) Niin siinä tuppaa usein käymään :)
Mä oon nyt jämähtäny tekeen vaan marjapiirakkaa,pitäs saada sulta to inspis laajentaa yritystä..
Komeita piirakoita. Mä taidan ainakin niiden kohdalla odottaa että tenavat on isoja tai ainakin toi meidän sylivauva. Meillä E on parempi apu melkeinpä lapsenvahtina :9 iskälläa aina jotain hommia, rakentamista vieläkin...
Komeita piirakoita ovat. Mie tykkään tehä sekä riisryynpiirakoita että potatpiirakoita (pyöreitä). Olen siis 3/4 karjalainen ja kovin kiinnostunut olen juuristani. Piirakat ovat meidän perheen herkkua, joita edelleen teemme muun muassa kolmen sukupolven voimin. Mie ja mummoin (se karjalainen) teemme pohjat pulikoilla ja äitini täyttää joko riisipuurolla tai muusilla ja mie sit taasen rypytän. Onnistuu tosin itsekseenkin tekeminen, mutta useamman sadan tekoon menee aikaa ja kotona tienkin vain maksimissaan satakunta kerrallaan ja niistä menee osa pakkaseen. Puoleen päivään silti menee, vaikka aaamusta aloittaisi. Porkkanariisipiirakat ovat muuten myös todella hyviä.
Blogisi on ehdoton suosikkini, vaikken kommentteja olekkaan jättänyt. Nyt aihe on lähellä sydäntä, joten sainpas kirjoitettua. Ihana koti sinulla ja perheelläsi ja todella mukava blogi.
terveisin Anu
kiitos kommentiista kaikille teille ihanille ja kannustaville!
piirakoita oli,yllättävää kyllä,heleppo tehä.aikaa vaan meni,vaikken kovin paljo tehenykkään.
mutta täytyy jatkaa harjotuksia,oli ne niin hyviä:)
muhun sitte kolahtaa tuo tuijan murre eli mun pulikka on tästä lähin pualikka:))kuulostaa vaan niin mukavalle!
ja anulle erityisheit ja kiitokset<3
oli kiva saaha viestisi!
Ensikertalaiseks olet kyllä saanu tosi kauniin näköisiä piirakoita aikaseks!! Minäkin oon kerran tehnyt joskus aikoinaan Kotivinkissä olleen ohjeen perusteella. Ei ollu pulikkaa, joten "pulikointi" tavallisella kaulimella luonnistui huonosti. Sitten olin vielä vähän tyhmä, kun tein ohjeen määrän, eli jotain 20 kpl. Sillä vaivan määrällä olis pitäny tehdä ainakin 50 = ). Mutta hyviä niistä tuli. Uitin vielä voi-maidossa...
Nam nam miten herkullisen näköisiä piirakoita! Piirakka puolimeksi sanotaan tuolla Kaenuussa, josta minäkin olen kotoisin :)
Hienosti on kyllä onnistuneet sun piirakat. Minäki yks päivä lainasin anopin pulikkaa ja tein piirakoita, mun pitää myöntää että ne ei näyttäneet noin hienoilta!
Joten kallistun sen suklaisen puoleen, sitä tulikin juuri leivottua :D
Tänne asti tuoksuu ja maistuu :P Kylläpäs oli kiva ja aito postaus, sellasta sählinkiähän se välillä on noiden mukulien kanssa <3. Vaikka niitä ois vaan ykskin :)
Herkullisen näköisiä :P Meillä kotona tehtiin useinkin itse karjalanpiirakoita vaikkei karjalaisuutta löydy hitustakaan ;) Itse en ole tehnyt vuosikausiin eikä omaa pulikkaakaan ole tullut hommattua. Saiskohan tästä nyt kipinän siihenkin hommaan, ne on kyllä niin hyviä varsinkin ihan tuoreena syötynä :P
Voi sua ihanaa!!Et ole toivotonta tapausta nähnytkään. Olet super<3<3<3
Minun isoisoäitini eläissään mun ollessa ihan koulutyttönen, opetti piirakoidentekoa. Karjalasta kun oli mummo kotoisin. Joskus olen niitä pyöritellyt vaan en enää aikoihin ole jaksanut. PAkastevalmiit jotka vaan uuniin sujautetaan on nyt käytössä. Laatikollinen löytyy nytkin pakastearkusta:)
Mutta maukkaammilta näyttävät nuo sinun laittamat!!
Oikeita muotovalioita oot sitten saanut aikaiseksi...hienon näköisiä ja en epäile makuakaan.
voi että kun oot ihanan oloinen persoona. ja osaat niin hyvin ilmaista kirjoituksen muodossa itseäsi :)
vai muotovalioita:))se oli kyllä aika kauniisti sanottu!kiitos:)
kyllä tinttarus täälläki maistuu ne laatikkopiiraat kans:)
olitte kyllä kaikki laittanu niin kivoja viestejä,että olis piirakan paikka ihan jokaiselle:)
Hmmm, onpas hyvän näkösiä piirakoita, ei hyllä ikinä uskois, et eka kertaa oot asialla ollut! :)
Meillä ukki myös karjalan evakko lapsia. Karjalanpiirkoita sai aina ukilla ja mummilla, kun lapsia oltiin. Ja nykyäänkin joulusin on ihan pakko saada niitä "oikeita" piirakoita. Kaupan ei siis kelpaa mulle. Pitäis siis munkin opetella tuo taito. :)
Joo, PikkuBertta sultsinoita me syötiin lapsena, kun mummi niitä teki. Ne oli kyllä tosi herkkua!
nyt naiset sultsina reseptiä kehiin!!:)
Tsultsina resepti tipahtaa tässä:
Ensiksi:keitä mannaryynipuuro,sellainen löysempi,mutta ei velli.Et pysyy hyvin kasassa.Jotkut käyttää myös riiripuuroa.
Ajele samanlaisia ohkasia piirakankuoria kuin piirakoihin,sama taikina.
Paista kuoret hellanpäällä...niiin...hellanpäällä ei pannulla,eikä sähkölevyllä, sellasenaan nopiasti molemmin puolin.Silleen,että pinta vähän saa pientä rusketusta.ÄLÄ POLTA.(aluksi vois kokeilla ulkona,jos on hella käytössä siellä.Voi nimittäin tulla käryä)
Voitele molemmin puolin voisulassa ja laita lautaselle liinan alle pehmiämään.
Sitten vain otat kuoria ja laitat niille mannapuuroa ja teet kuoresta paketin,aivan kuin tortillasta.Ja haukkaset palasen,niin kohta syöt jo toista kun on niin makoista.
Tulikohan tää ohje nyt tarpeeks selvästi.kai se jostain kirjatakin löytyy,mut en mie ole kirjoja ikinä tähän hommaan tarvinnu ku mummi opetti.
kiitos tuija!
tätä täytyy ehottomasti kokeilla!:)
Ihanaa Malla:)
Onkohan nuo sultsinat nyt niitä sulhaspoikia mistä isäntäki väliin puhuu???Isännän isä,ukki ja mummo on kans karjalan evakoita Hiitolasta lähtöjään.Harmi vaan kun en koskaan kerinny nähä hänen mummoa,että olis joskus saanu vähä haastella hänen kanssaan.
Tsultsinan ohjeeseen lisäys:
Voitele kuoret vain toiselta puolelta,ja laita ne päällekkäin niin,että voitelematon puoli tulee aina voideltua vasten.Kun alat täyttää kuorta puurolla,käännä kuorikasa niin,että voitelematon puoli tulee ylös päin ja laita sille puolelle puuro.
Siellä se superäiti leipoo karjalanpiirakoita! :) Aina hymyillen luen postauksiasi.
Tähän samaistuin kuitenkin ihan kympillä. Olen leiponut kahdesti karjalanpiirakoita ja ensimmäiset leivoin kaksosteni ollessa juuri tuon ikäisiä taaperoita kuin sinun vilperttisi! Täystuhosta en muista eikä piirakat olleet yhtä täydellisiä kuin sinun, mutta ihana muisto karjalanpirakoista on jäänyt. :)
(Jostain syystä tekstisi eivät päivity blogiini, en ymmärrä missä vika. Lisään taas uudelleen HTML-koodin listaani.)
voi sari! mulla on tainnu mennä ohi,että sinäkin oot kaksosten äiti:) minkä ikäiset teillä on?
eikä täältä mitään superia taia löytyä..ihan tavis mama!:D
tai ehkä me ollaan jokainen oman elämämme superäitejä?!?
mullaki käy joskus niin,että kaikki jutut ei heti päivity,mutta kai se on näitä bloggerin oikkuja?!
Hei Malla, meidän neidit on jo pian 12 v! Aika lentää eikä itse meinaa millään pysyä perässä! Mustavalkokuva blogissani on otettu kolmivuotissyntäreillä.
Kyllä mä aion nimittää sua superäidiksi vastasuudessakin, jos et pahastu! ;)
Kivaa viikonloppua!
Hienoja piirakoita! Noita on joskus äidin kanssa tehty, mutta yksin en ole yrittänyt. Vähän oot tarmokas nainen;) Mukavaa viikonloppua!
Hienoja piirakoita. Mummuni teki piirakoita kaikkiin perhejuhliin ja äitinikin tekee hyviä piirakoita. Minä olen muutaman kerran kokeillut, mutta niistä tulee kamalan rumia.Kun olen saanut seurata mummon leipomista, niin omat jutut eivät tunnu miltään. Tiedätkö, että taitava pulikanpyörittäjä pitää vasenta kättään sormet suorina pulikan päällä ja työrittää oikealla, piirakan pohja pyörii pulikan alla tasaiseen tahtiin myötäpäivään ja ohutta syntyy???!!!! Se on varsinainen taidonnäyte, kun oikein karjalainen leipuri tekee piirakoita. Mummu sanoi aina, että pulikan toisen pään pitää pysyä paikallaan, vaan vähän liikkua sivusuuntaan ja taikinaan ei saa laittaa kuin ruisjauhoja.Muut jauhot ovat lännessä asuvien juttuja, ei karjalaisten. En tiedä tehdäänkö nykyään piirakat pelkästä ruisjauhoista.
Meillä tehdään suuri satsi karjalanpiirakoita ukkokullan kanssa jouluaattona,kun kakrut pällistelevät piirrettyjä telsusta.
Siinä vierähtää aina monta tuntia,mutta on ne niin taivaallisia voin ja kylmän maidon kanssa...<3<3<3
Munavoikin on kyytipojaksi tehtävä ja nyt tässä alkaa sitten tyystin kuolakin valumaan....
*lurpsis*
Vaan,vaikka olen jo monta vuotta rypyttänyt piirakoita,niin en edelleenkään saa niistä noin sieviä ja sutjakoita,kuin sinä
... ja vielä ensimmäistä kertaa!!!
Piirakkamaakari mikä piirakkamaakari!!!
Bisnesideahan siinä sinulle!!!
Torikauppiaaksi aamuiloa jakamaan!!!=O)
http://4.bp.blogspot.com/_MOilWuYWwus/SqAZ6FpdwCI/AAAAAAAACGg/z8Awp2f7zhY/s400/37e3bb0611c60f4ddcd7346db8e3ec93098401b0.jpg
Joko oot huomannu tämän ihanan kahvipaketin. Prismas oli vielä tänään muutama jäljellä.
Sari:en pahastu!!sehän on suuri kunnia:))
Elina:tuota on pakko kokeilla!olis kyllä kiva nähä,ku oikeen "oikeasti" piirakoita tehään.
Mari:paremminkin tyhymänrohkea ku tarmokas!;))
Katinkainen:kuulostaa romanttiselta jouluaaton traditiolta!!ihanaa:)
ei taia olla vielä tällä vauhilla bisnekseen mahkuja mutta jatketaan harjotuksia!
Mari:suloinen oli kyllä kahavipurkki!:)
Kyllä oot aikaansaava nainen, ei onnistuis minulta tai en ainakaan kovin helpolla uskaltais alkaa yrittään karjalanpiirakoita ite. :)
Tuntun kuuloisia ajatuksia ja touhuja teillä. Mullaki tahtoo nuita pieniä "apulaisia" ilmestyä, kun muka rauhassa yritän jotain tehä. :)
Hieno saavutus kerrassaan :-) Äidin "pikkuapulaisten" touhutessa kaikessa mukana!
Nam...On ne itetekoset ihan parhaita!!
Tuli niin hauska muisto mieleen noista piirakoista,jotta ihan itekseni täällä naureskelin:Koulun kotsatunnilla tein eka kertaa noita ja onnessani kiikutin kotiin isomummolle maisteltaviksi.Kommentti kuului:"Ennenhän näitä syö ku selekääsä ottaa!!!":)
Eikä tuo tainnut olla kohteliaisuus!!:0)
-Mariska-
Lähetä kommentti