Muuttokuorma

Sen verran aurinko tänään jo lämmitti, että tälläsen anti-puutarhurinkin
rinnassa oikein läikähti!
Siitä innostuneena keräsin "muuttokuorman" ja ajatus lähti lentoon.

Muuttokuormani näytti ihanan rappioromanttisen patinoituneelta. Just niin täydelliseltä,
kun näin sieluni silmillä paikan, mihin kuormani roudaisin.
Välillä tietenkin piti juoda kahvit ruusukupista.
Niinkuin tekisin unelmieni paikassa, kukkamekon hulmutessa lempeässä
kesätuulessa.

Entä se unelmien paikka. Se minne paistaa aurinko silloinkin,
kun hämärä jo peittää tienoon? Ja sadepilvet kohoavat taivaanrannalle.

 Se on lasipalatsi.

Se mistä en edes tiennyt uneksivani, ennenkuin nyt, kun lämpö helli poskiani
ja perhosen lento oli kuin unta pitkän harmaan jälkeen.

Se olisi minun oma paikkani. Isoista ikkunoista tehty. Karmissa rapiseva maali
ja hento vaaleanpunainen sävy. Vanhat tiilet kutsuvat astumaan peremmälle,
mansikan tuoksun leijaillessa ilmassa.
Mummopelargoniat emalikattilassa ja pitsiverho oviaukossa mikä suljetaan illantullen
ruutuikkunaovella. Narisevilla saranoilla.

Seinustoilla kiipeilevät hentoiset herneenversot ja keijunmekko. Keskellä pyöreä pöytä ja pitsiliina. Ruusukupit ja kahvipannu. Illan tullen elämää nähneistä ikkunoista sisään eksyy
 yöperhonen jos toinenkin kynttilänliekin houkuttelemana.
Vilttiä kiedotaan tiukemmin ympärille ja tunnelma on sadunomainen, eikä nukkumaan halua kukaan.
Se on minun unelmieni lasipalatsi.
Paikka jossa sormet upotetaan sopivasti multaan, unohdetaan aika ja murheet,
nautitaan tuoksusta ja tunnelmasta. Kesähuumaa unohtamatta.

Siinäpä unelmia kerrakseen.
Mutta ehkäpä se innostaa huomenna odottavaan
pihansiivoukseen!?! :)
Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Halein, Malla

p.s. Haaveiletko sinä kesäunelmista?