torstai 6. elokuuta 2009

kuinka tähän päädyttiin...


eli joku teistä ihanista lukijoista kyseli,että kuinka päädyimme
honkasaloon...nyt aion siitä teille kertoa:)
itseasiassa tarina alakaa kymmenen vuojen takaa,jolloin asuimme
vuokralla kolomen tyttösen kanssa.
elämä oli rauhallista ja vakaata...kunnes iski talokuume!

pähkäiltiin ja mietittiin,että mistä ja kuinka ja mihin
riittää rahat..
no tultiin siihen tulokseen,että meillon varaa johonkin
pikkuruiseen tönöön,jota sitten alamme
kunnostamaan.
sillon kumpikaan meistä ei ymmärtäny talon kunnosta-
misesta yhtään mitään...remontoinnista ei
ollu mitään käsitystä,mutta intoa ja suunnitelmia oli vaikka muille jakaa!

ja niinhän siinä sitte kävi,että ostettiin 48 neliöinen rintamamiestalo.
remppa alako heti..isä oli muutaman kuukauen apuna.
katon teki aikuiskoulutuksen rakennuslinjalaiset ja
ulukolaudotuksessa autto sukulaiset.
kaikki muu on oikeastaan samin tekemää.
taloa siis laajennettiin niin paljon,että rempan valmistuttua
lämmintä tilaa oli 165 neliötä.
iso,lämmin lasikuisti on uutta osaa.
näin jäläkikäteen aateltuna tuo seittemän vuotta oli tosi hulinaa...
töitten takia remppa edisty hitaasti...väliin saatto olla
päiviä ettei tehty mitään,sitte taas yhtäkkiä tapahtu vaikka mitä.
kolome lasta synty rempan keskelle.

seittemän piiiiitkää vuotta kului...kärsivällisyys kasvoi,
näyttämisen ja seleviytymisen halu
oli kova.
niin vaan vuonna 2006 piettiin sukulaisille ja ystäville
suuret puutarha-tuparit.
oli sikaa vartaassa ja laulua ja musiikkia.




juhulien jäläkeen elämä tasottu mutta vaan hetkeksi.
vauva kasvoi ja kuume alako vaivaamaan;)
ja eikä aikaakaan ku uusi vauva ilimotti tulostaan...tai siis
vauvat!
no vauvat synty ja synty myös ajatus isommasta talosta.
vitsinä se lähti mutta muuttui todeksi,ku
sisko patisti meiät kahtomaan heiän naapurissaan olevaa taloa,
joka oli ollut tyhjillään noin puoli vuotta.
ja siitä se sitte lähti!
honkasalo ei ollut varsinaisesti myynnissä,vaan otimme
rohkeasti yhteyttä talon tyttäreen.
Hän näytti meille taloa ja me oltiin varmaan ihan yli-innokkaita.
haluttiin ostaa heti ja tarjousta tehtiin,ennenkuin
myyjäkään oli varma,myykö hän vai ei:)

kotona valtas epävarma olo...ei ne nyt sitä varmaankaan meille myy.
kunnes vajaan viikon päästä saimme sen ihanan
viestin,että "jos sen jollekin haluan myydä,niin juuri teille
sen myyn"jokseenkin tähän tapaan oli tuo mieleenpainuva viesti
kirjoitettu.
tuolloin elettiin huhtikuuta 2008 ja tavarat kannettiin sisään syyskuun
alusta.

ja ennenkuin huomattiinkaan,oltiin taas kiinni rempan syrjässä!!
sukulaisten kauhuks:D
mutta kohta on vuosi asuttu ja remppaaki tehty,niinku ootta saanu
täältä blogista seurata.
edistyy...hitaasti mutta varmasti!
ja remppaustaidot on kasvanu siinä sivussa.
elämäntapahan tämäki varmaan jo on,mutta kyllä mä niitä
tuparijuhulia jo ootan:))

tulipas tästä pitkä juttu!toivottavasti jaksoitta lukea.
jos jotakuta jäi vaivaamaan huvikummun kohtalo,ni se on edelleen myynnissä.

viikonloppua kohti mennää ja lujaa joten
toivottelen teille kaikille oikeen ihanaa viikonloppua..
meillä se kuluu mm.häitten merkeissä.
-malla-<3

26 kommenttia:

Possumamma kirjoitti...

Olipas mukava tarina:) Hienoa, että onnistuitte Honkasalon kodiksenne saamaan! Harmistus, ettei kukaan ole vieläkään löytänyt kotia Huvikummusta:(

Annika kirjoitti...

Huh, aikasmoisen ihana tarina! Hienoa, että kodillanne on tällainen "historia" ja edelleenkin ihmettelen mitä vitamiineja syöt:D. Itsekin rakensimme esikoisen odotusajalla kotiamme, mutta tuntuu todella pieneltä kun laskee tuota teidän urakkaa. Ja kiva kun jaat sen muiden kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana tarina =). Teillä touhua piisaa. Kotinne näyttää ihanalle ja viihtyisälle. Ideoita ja hauskoja juttuja ei puutu. käyn täällä kylässä usein vaikka kommenttia en aina heitäkkään. Mukavaa viikonloppua! -Sanna-

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Ihana tarina. Olisin jaksanut lukea pidemmänkin version. Ihme, ettei kukaan ole ostanut Huvikumpua. Se näyttää todella kauniilta!

PikkuBertta kirjoitti...

Ihanaa lukea kuinka joku on löytänyt"senoikean"kodin itselleen.Mukava kertoa sitten lastenlapsillekin talon tarina(jos nyt maltatte Honkasalossa siihen asti asua).heh,heh...

Mukavata viikonloppua vielä toivottelen.

Vuokko kirjoitti...

Elämänmakuinen tarina. Näinhän se tuppaa monesti olemaan, että ne elämän parhaat asiat tulee yllättäen, niinku teillä tuon kauniin talon osto ja vielä kaupantekijäisinä kaks vauvaaki samalla kertaa. Iteki kohta 7 vuotta ollaan asuttu remontin keskellä eikä loppu häämötä vieläkään, elämäntapana tää on mitä mainioin, vaikka ei tietenkään mitenkään helpoin.
Hyvää viikonloppua.

maikku kirjoitti...

aika huikea tuo huvikummun tarina, 48 neliöstä 165 neliöön, ilman aiempaa remppakokemusta!! ja vauvojakin monta siinä rempan lomassa..:)

Anis kirjoitti...

Melkoista pioneerihenkeä teillä! Täytyy vain hattua nostaa, että olette jaksaneet tuollaisen urakan tehdä ja aloittaa uudelleen:). Varmaan siitä muodostuu jonkinlainen elämäntapa.

malla kirjoitti...

huomenet kaikille!:)

tuosta huvikummun ajasta syntyisi varmasti paksu romaani jos sen tarinan kirjottaisi:)
se oli mielenkiintosta aikaa mutta toisaalta niin rankkaa,että vieläki meinaa ottaa lujille remppakuvien kahtominen!
seku ensin purettiin vanhoja kesähuoneita yläkerrasta monta monta kuukautta...puruja lapioitiin n.200-300jätesäkkiä..sitte ku uusi ja vanha puoli yhistettiin sekin oli ihan oma juttunsa..piti ottaa niin paljon asioita huomioon ja katto oli yhen talaven puoliksi pressulla ja me vaan asuttiin samaan aikaan yhtä yläkerran huonetta,vanhoja pieniä portaita pitkin mentiin,lunta oli yöllä pyryttäny sisään,ei paljon naurattanu..
mutta Kaikesta voi selevitä ku asennetta löytyy ja on rento ote elämään ja visio pitää olla kohalla.

tässä honkasalossa on enemmän tiloja rempattavana mutta samin sanoin:
tämä on VAAN pientä pintaremonttia!!:)

eiköhän se huvikumpuki vielä löyä ne asukkaat,jotka arvostavat sen kaikki ihania hömpötyksiä ja erikoisuuksia:)

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy kyllä hattua teille ahkerille ihmisille nostaa, itse en tohon pystyisi. Sinulla on ihana blogi, käynkin joka päivä kurkkaamassa mitä teille kuuluu!
Mukavaa viikonloppua :)

johanna

virva kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
virva kirjoitti...

Voi hyvää päivää..Mitähän tuohon nyt etes osaa sanua! Ensinnäkin oli tosi mielenkiintoista lukea tuota.
Voin vaan kuvitella,miten rankka vaihe se Huvikummun remppa-aika on ollu.
Ihmettelnki että miten te jaksoitte lähteä tuohon uuteen prokkikseen,huh huh!
Mutta toisaalta,kun se kipinä syttyy ni niin siinä kaiketi helposti käy..Ja nythän asiat on hienolla mallilla! Remppaa joo pukkaa mutta teillon sielä käsittääkseni aika hyvin systeemit kohillaan elämiseen jo nyt.
Niin,ja sitte tuosta jutusta tulee semmonen usko,että kyllä meillekin varmaan se omaoma koti joskus siunaantuu,kun sen aika on!
(eikä me oo vielä ees haluttu vuokralta pois,mutta sitten aikanaan.)

Ps.Tuliko posti perille?

malla kirjoitti...

JOO TULI virva!!!!:D
samihan sieltä olan yli het lohkas,että oliko ees käytetty??!!!:D
ihana oli!kiitos!

täs honkasalossa tosiaan aika äkkiäki sai esim.keittiön toimintaan...no puolisen vuotta kokattiin väliaikakeittiös.

yläällä on vielä kaks makkaria tekemättä ja sisäportaille tehään aukko..olohuonees ei oo tällä hetkellä mitään ja se ehkä onkin seuraava rojekti..sitte vielä kodari ja jotain pientä...
kai me jonkin sortin "hulluja"ollaan:D??!!

mutta varmasti virva teilleki se oma pesä aikanaan löytyy!
tietäsin täälläpäin yhen;)

Pieni Lintu kirjoitti...

Olipas kiva lukea historiaa!! :)

Tosi sievä teidän vanhakin talo!!!!

Viivu kirjoitti...

Olipa ihana kuulla teijjän tarinaa. Mulla voisi olla samalaista hulluutta mutta tuo mies pitää kaksinkäsin kiinni viimesistä järjenrippeistä. Hattua nostan että ootte selvinneet ja vieä tommosen perheen jaksaneet rakkaudella huoltaa! Sanattomaksi vetää...

virva kirjoitti...

Joo kuten sanottua,äkkiä piti jotain keksiä suojaks ja eka herjalla ajattelin sitä mut sit kelasin että no ihan sama laitanpa tosissani,kyllä sää ymmärrät etkä heti ihan pimeenä piä,EHKÄ :D Terkkuja Samille että ei huomattu käyttää sitä eka ;)
Älä nyt,mulla on välillä kaihoa kyllä sinne päin! Mutta luulen että tuo mies raksapuolen hommia tehneenä aikoo rakentaa ite mein tupasen aikanaan.Mä sen sijaan voisin vallan loistavasti haluta jonku valmiin vanhanki,mut molempi parempi.
Hauskaa viikon loppua sinne,me lähetään kohta siskon mökille juhlimaan Otson 3 vee synttiksiä.Kunnon limubileet sielä siis :)

Piipa kirjoitti...

Aivan ihana tarina ja upeita taloja molemmat!! Meillä on remppa ollut jäissä muutaman vuoden, jotain pikku hommia on tehty, muttei mitään isompia, jospa sitä taas pikku hiljaa innostuisi, kun katselee toisten tarmoa ja ideoita! :)

Heli kirjoitti...

Ihana tarina, eikä yhtään liian pitkä.

mammeli kirjoitti...

Kiva lukea tuo teidän kodin tarina, ymmärtää monia postatuksia paremmin. Helpolla ette ole päässeet, mutta rakkautta kun riittää niin kaikki järjestää..

Kesäkukka kirjoitti...

Mukavaa luettavaa oli :)
Tehän olette nopsaan saaneet aikaseksi ja todella hyvää jälkeä <3. Me ollaan ostettu tämä omamme 2004 syksyllä ja edelleen vaan kesken...ja meillä on vaan tuo yksi lapsi...

Anonyymi kirjoitti...

Mahtava projekti, itseäni ihastuttaa erityisesti Villa Honkasalo. Meitä hieman "hulluja" on muitakin, meidän perhe rakentaa nyt jos toista taloaan, johon juuri muutettiin, ensimmäinen tontti ostettiin 2004 ja toinen 2007, kolmatta tonttia ei taida tulla, mutta jos jonkun remppakohteen vielä joskus ;D Ensimmäiseen taloomme syntyi ensimmäinen lapsemme, ja toisen syntymän aikoihin kaadettiin uuden tontin puita!
Kuten sanoit, "sukulaisten kauhuksi" ja "elämän tapa". Toivottvasti saatte pian vanhan kotinne myytyä!

MariaJii kirjoitti...

Kiiiitos ko toteutit mun toiveeni!! oli ihana lukea! valtavat urakat! Honkasalossa on jotain semmosta tunnelmaa etten osaa sanoin kuvata! tekis mieli astua ovesta sisälle! johtuu ehkä siitä että oon yhtä vanhaa taloa ite ihaillut ja haaveillut täälä meilläpäin!

malla kirjoitti...

ihanaa ku löytyy muitaki "kohtalotoveria":D tsemppiä vaan kaikille remppaajille...se on palakitsevaa puuhaa mutta kärsivällisyyttä ja viitseliäisyyttä pitää olla:)

mariajii: honkasalo henkii semmosta ihanaa vanhanajan tunnelmaa,hyväntuulista tunnelmaa mikä toivottavasti tarttuu asukkaisiin ja kyläilijöihin:))

r-o-s-e kirjoitti...

antakaapa teidän innosta ja energiasta ja remppa höyryämisestä kipinää tännekkin päin :) täällä ei nimittäin tapahdu mitään :( mut ihanaa kun kerroit historiaa hieman :) oli kiva lukea!!

malla kirjoitti...

voi r-o-s-e!meillon ollu kans nyt kesän ajan töitten takia rempassa hiljaiseloa...mutta nyt aletaan taas pikkuhilijaa tekemään..ja kyllä pikku tauko sillon tällön rempasta on ihan paikallaan vaikka toisaalta se alotus on aina sitte vaikeaa.
ei muuta ku uuella innolla syksyä kohti!!:)

emka kirjoitti...

Nyt täytyy nostaa "hattua" teidän yritteliäisyydelle. Mistä sitä poveria oikein ammennatte?

Onnea ja menestystä edelleenkin :)