maanantai 13. huhtikuuta 2009

idylli särkyy...




NÄIN kamalan ruma ulko-ovi toivottaa tervetulleeks
kaikki sukulaiset,ystävät ja kylänmiehet
villa honkasaloon!
mietimme, mitä sille tekisimme, mitä vaihtaisimme tilalle...
kunnes eräänä päivänä sami ryömi
ulkokartanon ylisillä ja löysi
TALON ALKUPERÄISET OVET!!!


eilen sami kokeili vähän niinku huvikseen
purkaa oviaukkoa ja tutkia löytyykö karmit...
ja löytyihän ne!

tilalle tuloo pariovet...jotain niille täytyy vähän tehä.
meidät tuntien,niille tehään jotain
siinä vaihees,ku ne on saatu paikoilleen.

tästä kuvasta näkyy muuten seki,että seinien maalaus
jäi kesken viime syksynä...
tuli kylymä ja olisin tarvinnu tikkaat:)

ovi-operaatio on vielä kesken, joten valamiit
kuvat myöhemmin...

samin purkaessa oviaukkoa,minä nautin
kuistin lämmöstä, vauvojen nukkuessa vaunuissa
ja toisten hyppiessä trampoliinillä.


kunhan ovet saahaan paikoilleen,
sisustan kuistia jotenki uuestaan.
tyynyjä, peittoja...jokin pöytä
kahavittelua varten.


ja nauttipa rouva, posket täynnä korppua,
kevään ensimmäiset kuistikahavitkin eilen....
mutta kesken kaiken....


idylli särkyy...
vaunuista alakaa kuulumaan epämiellyttävää kakomista,
mikä saa rouvan pomppaamaan
niiltä sijoiltaan, kinderit lennellen, pihalle!

ja siitähän se sitte lähti....
kaksoset oksensi yhtäaikaa...arvatkaa hymyilyttikö??
meitä muuten hymyilytti...

yö meni hyvin.
tänään on sitten taas siivottu kaikennäköstä...
onneksi ite ollaan toistaiseksi kunnossa!

toivottavasti te muut olette selevinneet kunnialla tästä
pääsiäisestä!
tällaistä täältä tänään.
honkasalo vaikenee....mutta vain hetkeksi;)
-malla-<3

30 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi teitä! Toivottavasti ei kukkaan enempi oksennellu. Se on mahottoman kurja tauti.
Hyvää pääsiäisen loppua teille!

"Kantriina" kirjoitti...

Voi uudesta pariovesta tulee varmasti kaunis! Ihanaa, että alkuperäiset olivat tallella :)
Tuo oksennustauti on kyllä vihon viimeinen... toivottavasti pienet paranevat nopeasti <3
Kaunis kuva siusta kuistilla kahvilla.

Terkuin,
Kantriina :)

malla kirjoitti...

kiitos vekara!
täällä pikkupotilaat lisääntyy...osa nukkuu tautia pois ja toiset hakeutuu kainalon lämpöön...

malla kirjoitti...

kantriinallekin heipat!
oli kyllä onni löytää noi alk.peräiset ovet!:)

Kesäkukka kirjoitti...

Hienoa, että alkuperäiset ovet löytyi! Meilläkin oli aiemmin sellaiset ehkä 50-60-luvulta olevat ovet, mutta onneksi saatiin niiden tilalle vähän vanhemmat ovet, jotka maalattiin. Tosin toinen kerros maalia ei oikein kuivunut hyvin ja tuli kauheet valumajäljet (Uulan maalia)...kelpaavat nyt toistaiseksi.

Teille sinne pikaiset paranemis-toivotukset!

PikkuBertta kirjoitti...

Kyllä Teillä aina sattuu ja tapahtuu,mutta sitähän se lapsiperheen elämä on...Toivottavasti paranevat pian.Hyvä,että osaat kuitenkin nauttia niistä pienistä kahvittelu hetkistä,joita lastenhoidon.-ja rempan lomassa saat.
Aivan IHANAA,että olette löytäneet talon alkuperäiset ovet.Sitä se on, vanhan kunnostaminen,saattaa rempalla alkuperäiseen asuun.
Ja tuo siun remontti-reiska se vain jaksaa touhuta....oispa miunki mies yhtä ahkera.

Remontti intoa molemmille:)

Kristiina kirjoitti...

Ihanaa,että löytyi alkuperäiset ovet. Oksennustauti on ärsyttävä,kun se kuitenkin yleensä menee läpi koko porukan. Meillä ei ole ollut vielä tänä keväänä,mutta kai se kohta tulee...

Lennu kirjoitti...

Voi te onnelliset aarteen etsijät ja löytäjät!
Minä oikein täpinöissäni täällä odotan, kun ovet kuvataan.
Voihan nenä tosiaan, voin hyvin kuvitella kuinka pomppasit ulos (kinderit lennellen), nauratti ihan tuo tilannekomiikka - anteeksi vaan - mahatauti ei kylläkään naurata. Se on kurjista kurjinta pitää.
Toipumisia lapsosille toivoo Lennu!

malla kirjoitti...

kesäkukka:kiva seurata teidänki remppaa!!meki maalattiin yks kaappi uulan maalilla ja kuivuminen kesti!!!ei mun maali:)

pikkubertta:joo onneksi osaan sen taidon,että pienistäkin hetkistä löytyy onni:)ja akut tällä mamalla lataantuu nopeaa:))
kyllä nuo ovet muuttaa näköä niiin paljon,että!

kristiina:toivon totisesti,että säästytte tänä keväänä taudilta!

lennu: kyllä taas hauskat kotivideot menetti paljon,ku ei ollu kuvaajaa paikalla:D!!

nyt kaksosilla on täs illan aikana soseet jo pysyny sisällä,että kyllä tämä tästä...3v.ella taas haluaa syyä koko ajan, mutta juoksoo aina samantien vessaan :)

Mari kirjoitti...

TOsi hienoa, että on säästössä alkuperäiset ovet! Meidän talossa on asustanut joku tuholainen, joka on hävittänyt lähes kaikki alkuperäiset asiat... Onneksi sentään on puulattiat ja hirret piiloista löytynyt:) Remontti-intoa sinne!

Jossu kirjoitti...

Onneksi nuo ihanat ovet löytyivät.
Veranta näyttää kutsuvalta, siinä kahvittelisi mielellään.
Toivottavasti tauti hellittää teidän perheessä.

elina kirjoitti...

Kauniit ovet. Meillä on käynyt niinkuin Marinkin kodissa, joku on hävittänyt melkein kaikki vanhat ovet.
Väliovia meillä ei olekaan kuin olohuoneen ja kirjaston välissä, vessassa on talon ainoa alkuperäinen ovi ja pari komeron ovea on hankittu Metsäkylän navetasta ja sisareni torpan vintiltä.
Nuo aiemmassa postauksessa olevat hylly ja kaappi ovat myös kauniita ja varmasti löytävät paikkansa teillä.
Mokoma oksetustauti, se on inhottavaa ja pikkuiset ovat niin surkeita kun ei voi mitenkään auttaa. Onneksi tuo ei kestä kauan. Tietenkin teillä voi kestääkin,jos tulee peräkkäin ja vuorotellen jokaiselle.Kahvihetket kuistilla taitavat nyt muuttua pyykkihetkiksi pesukoneen ääressä. Pikaista paranemista.

Maria kirjoitti...

Voi teijän pikkusia! Toivottavasti paranevat pian ja nopiasti. :)

Ovet on kyllä upia löytö -Onnea vaan kovasti! :)

Teidän kuisti on kyllä ihana, kertakaikkiaan! :)

Vaan et kai sää vaan kirjota Oulun murteella? Ookkonää jostain täältäpäin? ;))

jaana kirjoitti...

Toivottavasti pienillä on jo parempi olo!

Aivan ihana tuo teidän kuisti! Ja alkuperäisovien löytyminen oli taatusti kuin olisi aarteen löytänyt!

Teillä on kovin kaunista ja viihtyisää!

malla kirjoitti...

kiitos kovasti kommenteista!!!<3
ne lämmittää ja hämmästyttää tällaista tavallista tallaajaa:)
täällon tenavat jo aikalailla terveitä...mutta nyt oli sitte armaani vuoro:(
maria kyseli,että olisinko kenties oulun suunnalta...en oo.
murteeni tai sen rippeet juontuu lapsuudestani, jonka vietin järviseudulla,eli evijärvi-vimpeli-alueella:)
nyt asun täällä pohojanmaalla, että puheeni ja kirijoitteluni on sekoitus näitä kumpaaki..luulisin:)

ANNI kirjoitti...

Voi mikä mahdottoman ihana löytö, alkuperäiset ovet! Sisäänkäynnistä tulee varmasti kaunis ja talon ansioiden mukainen:)

Deborah kirjoitti...

Onpa ihana juttu nuo vanhat ovet! Idylliseltä vaikutti tuo kahvihetki verannalla, vaikkakin päättyikin vaudikkaasti. Iloista viikon jatkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Voi mikä löytö ne vanhat ovet!!
Ja aikaste ihant kaapin ja hyllyn olitte hommanneet...odotan mielenkiinnolla minkälaisiksi ne päätätte laittaa...ja muuten tosi kivan näköisen keittiön bongasit!! Ja se tiskiallas...WAU!!!

Mi-Ma

Anonyymi kirjoitti...

Ja paranemisia...koko porukalle..

Mi-Ma jälleen..

malla kirjoitti...

anni,deborah ja Mi-Ma:
mukava ku kävitte moikkaamassa:)
täällä tauti jatkuu....engeliina, joka sairastu ekana ennen pääsiäistä, oksensi taas viime yönä....mutta positiivisella asenteella eteenpäin, ainaki vielä oon ite kunnos:)

Anonyymi kirjoitti...

Täällä kans pitkänäperjantaina vuoden täyttänyt sankari oksentaa ja pesukone laulaa! Voi niitä raasuja :(
Paranemisia teille sinne!!

Maaka kirjoitti...

Koittakaahan nyt sairastaa ja parantua :) Hyvä sairastaa nyt ennekuin säät "liikaa" kaunistuu, sit niin typerää!

Mahtava homma nuo ulko ovet! Hyvä ku ootte rauhas puntaroineet ja ymmärrän kyllä miksi. Ei valkoinen standardi ulko-ovi olisi oikein istunut.

Ootteko nähneet mitään vanhaa kuvaa honkasalosta. Millainen on ollut entisessä loistossaan? Ikkuna puut ilmeisesti ovat alkuperäiset mut onko muuten -70 luvun riisutumpi malli? Museolla vanhoja kyläraitti kuvia?

Sanna kirjoitti...

Hei Malla!

Kuulostipa tutulta...ihanalta, toisinaan raskaalta lapsiperheen arjelta! Mahtava juttu nuo ovet, odotan mielenkiinnolla, kun näen niistä kuvia.
Meillä oli hiihtoloman päätteeksi oksennustautia...neljä oksensi samana yönä, minä terveenä juoksin ylä-alakerran väliä ja siivosin jälkiä. Huh..onneksi se on tällä erää ohi. Toivottavasti paranette pian. Aurinkoisin terveisin Toukokalliolta Sanna

Taina kirjoitti...

Te ja teidän ulko-ovet, näin unta niistä :D

malla kirjoitti...

täällä taas:) kiitos kommenteista virva,maaka,sanna ja taina:)

toivotaan virva,että nopeesti menis ohi!!

maaka:kyllä jotain kuvia ollaan nähty....aika huonoja kylläkin...

sanna:joo tätähän tämä arki lasten kans on, väliin sairastetaan porukalla ja sitte taas jaksaa uuella innolla eteenpäin!:)

taina: sullahan on mukavan kuuloisia unia;)

Anonyymi kirjoitti...

Sellasta se elämä! Kaikenlaista yllätystä täynnä. Huippu löytö ne alkuperäiset ovet. Mahatauti vähemmän huippu, mutta toivottavasti menee nopeasti ohitse! Voimia!

Krisse kirjoitti...

Ihanaa kun löytyi vanhat ovet..ne on kauniit.
Toivottavasti kaksoset paranevat pian.

Tupalan väki kirjoitti...

Hei!

Ihastuin blogiisi ensi lukemisella. Erityisesti pidän positiivisesta elämänasenteestasi. Lapsiperheessä puuhaa ja kiirettäkin piisaa, mutta miten tärkeää onkaan pysähtyä nauttimaan pienistä arkisistakin hetkistä. Kuvat blogissasi ovat kauniita. Kiva, että kirjoitat blogiasi puhekielellä ja murresanoja on mukana. Itsekkin olen viettänyt lapsuuteni vimpelissä :)

Mukavaa kevään jatkoa!

malla kirjoitti...

riitta-maria ja krisse huomenta!

ovet on ny jo saranoilla, jotain pitää kuulemma vähä vielä siistiä....mutta on ne kyllä ihanat, ekaluokkalainen kyllä tuumas, että kauuuheat!!! :D

eilen jo kaikki söi kaikkea, kun illan suussa puuron jäläkeen kaipailin ellaa, vajaa 3v.,no siellähän se oli vessassa pää pöntössä!!että on tää ihime tauti!!! yö meni onneks nukkuessa!

tupalan väelle huomenet myös!
kaunis kiitos:)
oon naimisissa maailman positiivisimman
miehen kans, että väkisinkin tässä positiivistyy itekki..mikä on vaan...positiivistä:))
kiva "tavata ex-vimpeliläisiä" mä kävin siellä koko ala-asteen.
mukavia ja aurinkoisia touhukkaita
päiviä koko perheelle:)

Katja kirjoitti...

Pariovet tulee olemaan varmasti ihanat! Innolla odottelen kuvia kuistista, itsekkin tuollaisesta ihanuudesta haaveilen..

Voi nuo masutaudit on sitten inhottavia! Toivottavasti ihan pian helpottaa, ja ette koko perhe sairastuisi.

Aurinkoisia päiviä!