tiistai 7. syyskuuta 2010

ruostetta



niin se vaan on,että mitä enemmän pihalla syksyhtää,sitä tunnelmallisenpaan suuntaa mennään
sisällä.kynttilät lisääntyy...värit muttuu lämpimämpään...sitä ikäänkuin haalii ympärilleen lämpöä
talaven varalle.
kirpparilta,aarreaitasta löysin tämän ihanan kynttelikön.
yks vanhoista,ruosteisista kelekoista pääsi pöyälle.tuli heti semmosta luonnetta tähän pöytäasetelmaan:)
tuo ruosteisuus on jotenki puhuttanu mua viime aikoina...se on ihanaa sisustuksessa ja tavaroissa.vois
aatella,että meissä ihimisissäki on ruostetta,synninruostetta.se ei oo kaunista,mutta sitä kerääntyy
meihin kaikkiin,valitettavasti.onneks me voiaan pyytää TaivaanIsää apuun...Hänellä on sellaset tehoaineet
millä ruosteet vähentyy ja taas on keveänpi jatkaa matkaa!! :)
kelekka iltahämyissä.
kahavikupitki on saatu liimattua paikoilleen.siitä tuli aika kiva...
ainoastaan kolome kupiista päästää valoa läpi...vaihan ehkä nuo kaks kuppia ohuenpiin.

                     aurinkoista syyspäivää kaikille!!
                                -malla-

21 kommenttia:

Sode kirjoitti...

ihana löytö tuo kynttelikkö!
ja kelkka istuu tosi hienosti tuohon pöydälle!:)
mukavaa syksyistä päivää teillekin!

Follow your dreams kirjoitti...

Voi mikä kelkka ja löytöjä oot tehny:)

Ja hienot kynnet oli edellisessä postauksessa!

P.s Hui tuota syntijuttua
mutta onneksi ne voi pyytää anteeksi
ja sitten on parempi taas olla;).

Jamelia

Anonyymi kirjoitti...

Voi Malla, teillä on niin lämpöä ja ihanuuksia pursuava koti!Oon ahkera lukija sun sivuilla mutta nyt vasta ekaa kertaa "uskaltauduin" kommentoimaan;). Pakkomielle joka päivä käydä katsomassa blogiasi mitä mukavaa olet puuhastellut perheen kanssa ja ihania sisustuskuvia, sinä se jaksat ja se on ihanaa!!Kiitos että ilahdutat meitä lukijoita.

Mirka kirjoitti...

Ihana tuo sun löytökynttelikkö!

Mä oon kans miettiny tuota kelekan nostamista ruokapöytähän talavella, mutta en oo vielä sitä kokeellu ku kelekkaki on vielä pihalla. Tuo meirän pöytä ei oo niin kovin leviä, en oo varma mahtuuko siihen kelekka keskelle :D

Aurinkoista tiistaita!

Sissi kirjoitti...

Ihana kaffikuppikruunu!

"Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi."

Onneks näin!

Pieni Lintu kirjoitti...

Kahvetkuppiviritelmä on toooosi kaunis! <3

Amelia kirjoitti...

Ihanan utuisia kuvia, tykkään todella.

Ruoste on kaunista oikeassa paikassa, näin on :-)

Sini kirjoitti...

Ihania nuo siun kynttilä jutut! :) Taijan matkia noita ideoita omaankin kotiin. Kyllä se on jännä et mitä enemmänillat pimenee ni sitä enemmän sitä kaipaa kynttilän valoa, tai ylipäätään elävää tulta.
Kauniisti puhuit myös mielen ruosteesta, en ole aikasemmin sitä noin ajatellukaan. Mut osuit ihan oikeaan :)

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Ihania kynttilöitä, ja kelkka-asetelma pöyällä on ihan mahtava. Ruoste on kaunista omalla tavallaan. ♥ Onneksi Taivaan Isä on anteeksiantava, kun osaa apua ja anteeksiantoa pyytää niistä synnin taakoista. :')

Hannele kirjoitti...

Ihana löytö tuo kynttelikkö! Ja niin kauniita kuvia taas, saakohan teiltä ees rumaa kuvaa otettua .)

Astalan emäntä kirjoitti...

Voi miten ihastuttava tuo kahvikuppi-kynttelikkö onkaan! Ja aivan tunsi jopa näytöltä tuon lämpimän tunnelman kelkan ympärillä. Sinulla on ihastuttava blogi, jota seurailen päivittäin! Kiitos sen arkeen tuomista ideoista ja piristyksestä!

Krista kirjoitti...

Teille tuo kelkkaa on täydellinen! Rupesin leikittelemään ajatuksella nostaa meille kelkka pöydälle, soittais isäntä varmaan valkotakkiset emäntänsä noutaan.. ;) Ihanaa kun olette molemmat samassa hengessä tuon sisustuksen(kin) suhteen, meillä joutuu ottaan aina puolet mielikuvituksesta heti pois :(

Ihana on tuo kynttelikkökin :)

Annu kirjoitti...

MAHTAVAT NOI KAHVIKUPPI VIRITELMÄT!!!
Voi, kunpa saiskin tollasen uskon niinkun sulla,kun oikein mättää niin ois joku johon tukeutua!

Anu kirjoitti...

Kynttilät ne tuovat tunnelmaa iltaan kuin iltaan. Kylläpä on hauska idea tuo kahvikuppijuttu.

Kirsi kirjoitti...

Kauniita kuvia ja kauniita sanoja.Ja tuo murre jaksaa aina ilahduttaa=)
Tervetuloa vierailemaan vasta-alkajan blogiin!

PikkuBertta kirjoitti...

Oletpa kekkassu aivan mahtavan "kelekkaviritelemän"pöydälle.Persoonallisuutta se vaatiikin.Ja sinussa sitä taitaa olla.
Ihania ajatuksia sisäisestä ruosteesta.Niinhän se taitaa olla,jokaiseen meistä sitä kertyy,mut kuka pyytää TaivaanIsää sitä edes vähän pyyhkäsemään pois.Sekin taito on elämässä opittava.

Kynttilän lämpöä ja tummelmaa pimeneviin syysiltoihin:)

Sanna-Mari kirjoitti...

Kaunis kynttelikkö. Mulla on kanssa kahvikuppikruunu suunnitteilla, kupit on olemassa, mutta ilmeisesti rälläkkää tarvitaan ensin...omassa kädessä ei pysy :P

sariw kirjoitti...

Oi, minäkin ihastelin tuota kahvikuppikynttelikköä. Loistava idea !
Minä olen käyttänyt vanhoja kahvikuppeja hieman toiseen tarkoitukseen. Taidanpa laittaa siitä kuvia blogiini joskus... : )

sanna kirjoitti...

Hei Malla!
Sulla on kyllä loistavalla paikalla talo, kun on aarreaitta lähes naapurissa. :) Aarteita jälleen olet löytänyt sieltä. Kauniita kynttiläasetelmia! Kuppikynttelikkö on ihana. Aurinkoisia syyspäiviä sinulle!
-Sanna-

Sari kirjoitti...

Mistä sulla tulee näitä ideoita?? Toi kelekka pöydällä on aiva ihana! :)

malla kirjoitti...

samaa mietin usein itekki:D...niitä vaan tuloo:)ja näin syksystä tuntuu oikeen tulevan!