maanantai 1. kesäkuuta 2009

kaksi puuta..



...ja sä sanot:
mehän ollaan niinkuin nuo...

kaksi vanhaa puuta sateenpieksämää,
katsoo kevääseen,seisoo erillään
kestää joka tuulen ja sään.
kaksi vanhaa puuta,vaikk et sitä nää,
katsoo kevääseen,seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.

-juhatapio-

ihanaa tiistaita kaikille lukijoille!
-malla-<3

9 kommenttia:

PikkuBertta kirjoitti...

Sateenpieksämiähän me ihmistaimetkin välillä olemme,mutta ihmeen kaupalla aina jaksamme katsoa uuteen kevääseen.

Kaunista viikkoa Honkasaloon:)

elina kirjoitti...

Noinhan se on, vaikka sitä ei aina oikein jaksa ymmärtää, eikä edes hyväksyä.
Tuo vanha sairas mies ja tämä huolten ja sairauksien alle hautautuva nainen, yhdessä jo 32- vuotta ja aviossakin kohta kolmekymmentä.Ei kai tässä voi ajatella kuin juurten kietoutumista yhteen, sillä jos toinen kaatuu, toinenkin on mennyttä, eihän ne juuret tiedä kummmalle ne kuuluvat, senverran solmussa ovat.

Sanna kirjoitti...

Kauniit sanat on tuossa laulussa ja niin hyvin osuvat kohilleen. Antaa voimaa vaikeana päivänä. Sinun sivuilla on aina yhä uudestaan vierailla. :) Kaunista tiistai-iltaa sinulle!

malla kirjoitti...

kiitos kommenteista!
tuossa laulussa on ihanasti oivallettu ihimiselämän hienous ja kuinka kahesta tuloo yks,kun sydämet sulautuu yhteen<3

T.V. kirjoitti...

Tuon laulun sanoma on kyllä tosi ihana <3

mimmuli kirjoitti...

Me istutimme mieheni kanssa kaksi omppupuuta pihaan ja sanoin juuri nuo sanat...uskomatonta=)) toivon että nekin juurtuvat yhteen niinkuin me.

Mari kirjoitti...

Voi mitkä pienet ihanat mussukat tuossa aiemmassa postauksessa! Suloisia herkuttelijoita;)

Tuo biisi on kyllä niin hyvä!

Kristiina kirjoitti...

Onhan se toisaalta pelottavaakin olla niin kiinni toisessa. Itse tässä vastikään ajattelin,että ilman miestäni ei elämä oikein olisi elämää. Lapset lapset joo,mutta nekin lähtee pois eikä ne ole mua varten,mutta mieheni on mun ja vaan mun. Loppujen lopuksi me ollaan sitten kahden ja lapset tulee vaan käymään meidän luona.
Aina jos ollut hankalaa,ajattelen lausetta jonka laitoin hääkutsuihimme :Avioliitto on ainoa täydellinen seikkailu(Rousseau)

ja tietysti jos oikein ärsyttävää:
Amor vincit omnia-rakkaus voittaa kaikessa!

malla kirjoitti...

kiitos viesteistä,joita on AINA yhtä ihana lukea!
kristiina:on se jännää,ku väliin tuntuu,että elämä pyörii vaan lasten ympärillä ja niinhän sen pitääkin olla,mutta loppuviimen,tottatosiaan:rakkaani jää vierelleni!ja ku aina muistais,kuinka TÄRKEÄÄ on hoitaa sitä avioliittoa,ettei sitte lasten lennettyä pesästä,joudu toteamaan,että olemme kasvaneet erillemme..tässä arjen keskellä tämä oli hyvä muistutus meille kaikille:pidetään hyvää huolta siitä aviosiipasta,jonka luoja on meille antanu<3