tiistai 20. tammikuuta 2009

satunnaisia...

aattelin ottaa kiertävän haasteen vastaan ja kertoa jotain itsestäni.
tässäpä teille kuusi paljastusta:)


ensimmäinen:
en voi elää ilman irtokarkkeja...
-pussi on vieressä nytkin!
toinen:
olen onnellinen..monestakin syystä. tällä kertaa erityisesti lapsistani.
itselläni on yksi sisko. pikkusisko. kuusi vuotta nuorenpi eli kaveriksi hänestä ei lapsena ollut, joten päätin jo aika varhain, että jos mahdollista,
haluan paljon lapsia.ihan kahdeksaa en silloin varmaan kuvitellut saa-
vani mutta niin vaan kävi:)

tiesin heti,ensimmäistä odottaessani, että raskaana oleminen on minun juttuni.
olo oli mahtava, kasvava masu upea juttu!
edes pahoinvointia en ole kokenut kertaakaan.
en edes kaksosia odottaessani.
sitä en tiedä onko lapsilukumme jo täynnä...
aika näyttää.


kolmas:
olen erityislapsen äiti. turner-tytön äiti.
yhdellä tytöistämme on pieni kromosomi poikkeama, ei kuitenkaan
kehitysvamma.turneri näkyy mm.lyhytkasvuisuutena.
elli saa joka ilta kasvuhormonipiikin aina murkkuikään saakka. onneksi
on olemassa lääkkeitä jolla yksitoistavuotiaamme on enää hitusen
ikäisiään lyhyenpi.

neljäs:
paras ystäväni on mieheni. teemme yhdessä kaikenlaisia
asioita. remppaamme, laulamme kuorossa, pelaamme rallipelejä
ja bloggailemme. lisäksi hän on atk-tukihenkilöni, räätälini ja autokuskini ja paljon muuta.
hän mahdollistaa sen, että voin tehdä sitä mistä kaikkein eniten pidän...
-olla kotiäiti.
mieheni on myös paras shoppailukaverini!

viides:
kaikenlaista pientä...
-rakastan kaikkea vaaleanpunaista ja valkoista
-lempivaatteeni on farkut
-rakastan hiustenpidennyksiä(tällähetkelläeioo)
-tykkään leipoa
-inhoan silittämistä


kuudes:
tärkein asia elämässäni on taivaanisä...
hän on minun turvani ja tukeni
-peruskallioni jolle elämäni rakennan.


siinäpä se tällä kertaa:)
nyt toivotan teille ihanaista iltaa ja kiitos kaikille jotka olette jättäneet kommenttia
niitä on todella ilo lukea!
-malla-

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

uusi täälä ilmoittautuu innokkaaksi blokin seuraajaksi. ihanan talon olette ostaneet <3 tuon tyylisen kun löytäisi itsekkin!
ihanalta näyttää vaikka vasta olette muuttaneet ja rempat vasta alussa.. mutta siitä se lähtee :)

jaksuja elämiseen rempan keskellä, ja kyllä mekin vielä joku ton tyylinen ihana talo jostain ostetaan :)

malla kirjoitti...

tervetuloa vaan menoon mukaan rose!
elämä on tällä hetkellä kyllä mielenkiintosta! remppaa yhdistettynä lastenhoitoon:)
reilu neljä kuukautta ollaan tässä asuttu ja todella tyytyväisiä ollaan oltu. vanhat talot vaan on niin ihania:)
onnea teille talon etsintään, varmasti se teitä jossain odottaa! ja tänne vaan kertomaan kuinka etsintä edistyy!
jos et vielä huomannut, niin suosikeistani löytyy:remppaapukkaa-sivut, sieltä näet projektistamme lisää kuvia..ennen ja jälkeen.
malla

Anonyymi kirjoitti...

juu niin on vanhat talot ihania... niissä on sellainen tunnelma mitä uusissa ei ole... niissä on ... hmm... sielu, jos näin voi asian ilmaista. teillä nuinkin vaha talo, onko kuitenkin suht terve talo? ettei kovin home ylläreitä ole ollut?

malla kirjoitti...

ei ainakaan oo vielä tullu vastaan homeongelmia. mittauksia ei tehty ,mutta näin "näppituntumalla" tuntuu terveeltä, varma ei tietenkään voi olla. haju on kuitenki hyvä.

Anonyymi kirjoitti...

Kivan näköinen tämä blogi :) ja kauniita kuvia. Kivasti olet jaksanut päivittää.

Ei pahoinvointia raskausaikana?!? Ihan käsittämätöntä et joku voi olla noin onnekas sen suhteen ;) No olen oksentanut sinukin puolesta, vaikka vain kahdessa raskaudessa. Sellaiset 4kk sinne rv16 asti suunnilleen. Alussa monta kertaa päivässä... ja koko ajan vellova paha olo mahassa.

Saatte varmasti talostanne oman näköisen.

malla kirjoitti...

kiitos mari! tämä bloggailu on kyllä vienyt mennessään:)
näin alkuun jaksaa usein päivitellä!

oon kyllä ollut onnekas raskauksien kans! kun kuulin odottavani kaksosia, sillon aattelin,että nyt sitte kaikki mahdollinen tietysti tuplana, mutta kävi niin, että en kyllä oikeastaan huomannu eroa siihen onko mahassa yksi vai kaksi!! mahan kokokaan ei poikennu edellisistä paljoa.

tänään tuli taas maalailtua vähän..seiniä ja lattia, että pikkuhiljaa eteenpäin:)

Unknown kirjoitti...

Minäkin syön irtsikoita ja karkkeja yleensekkin aikalailla AINA:) Olen myös erityislapsen äiti. Meillä nuorimmalla on aniridia, Av-malformaatio, vasemmanpuolen motorinen puoliero sekä muuta "pientä". Lisäksi tärkeintä on Taivaan isä :)
Oikeastaan voisin yhtyä muihin juttuihin... paitsi etten ole koskaan nauttinut raskaana olemisesta vaan jokainen on ollut melkolailla ahdistava kokemus:(

Evem kirjoitti...

Oi että miten kauniisti kirjoitit miehestäsi. Mulla myös mieheni on yks parhaimmista ystävistäni. <3