Sokerit suupielissä

Hei!  Mitäs kuuluu tänne?  

Mä aattelin tätä blogia taas pienen tauon jälkeen päivitellä.

Nimi vaihtui, niinkuin varmaan huomasitte , mutta osoite pysyy samana.

Ja muutenkin meno on kutakuinkin ennallaan! Sama perhe, sama tupa.

Ja edelleen sisustetaan miten milloinkin huvittaa ja mitä mielikuvitus  keksiikään.

Ja jos  saan sut inspiroitumaan jostain tai vaikka hymyn huulillesi, olen iloinen!

Viikko humahti taas nopeasti! Ihanalle pääsiäiselle sanottiin heipat ja

korona-arki etäkouluineen-ja töineen pärähti taas käyntiin.

------

Jännitystä viikkoon toi eilinen sairaalakäynti.

Mulla oli paksusuolisyövän viisivuotistähystys ja sitähän piti jännittää.

Mutta itse toimenpide sujui todella hienosti, 

se oli täysin kivuton. Pieniä muljahduksia vain tuntui.

Pahinta oli se edellisenä päivänä tehtävä ärsyttävä suolentyhjäys. 

Parasta oli, kun lääkäri sanoi: että kaikki on kunnossa, olet selättänyt taudin! 

Oli todella ihana kuulla nuo sanat. Oli ja on edelleen niin kiitollinen olo.

Tuntuu, että nyt mä voin jättää yhdenlaisen ajanjakson taakseni ja 

huokaista helpotuksesta. Selvisin.

Nyt kun ei kaikkia rakkaita näe niin usein, on ihana järjestää pieniä yllätyksiä.

Se tuo iloa niin antajan kuin saajankin päivään!

Miten ihanalle tuntuikaan, kun ovellemme tuotiin yks päivä

 tälläinen korillinen lämpimiä, vastaleivottuja munkkeja!

Ai että, kun kaikilla oli suupielet niiiin sokerissa! 

Muistetaan yllättää ja huomioida meidän läheisiä.

Nyt jos koskaan, se on tarpeen.

Läheisyys lämmittää! Niinkuin kuvastakin saattaa päätellä. 

Nyt on aika toivottaa hyvät viikonloput.

Nautitaan kevääntulosta ja pysytään terveinä!

Halein, Malla